24.8.2014

Syyspuuhia

Tässä vaiheessa kesää/alkusyksyä iskee usein fiilis, ettei jaksaisi tehdä pihalla enää yhtään mitään.  Jotenkin vain ajatus hyvästä kirjasta ja sohvannurkasta vetävät puoleensa paljon tehokkaamin kuin ajatus rikkaruohojen kitkemisestä tai perennojen jakamisesta...

Puutarhan syksyiset hoitotyöt kannattaa kuitenkin tehdä huolellisesti, sillä tästä huolehtiminen näkyy sitten jälleen seuraavana keväänä.    Syksyllä hoidetut istutusalueet ovat siisti heti keväällä ja syysistutukset saavat käyttöönsä maan kevätkosteuden ja pääsevät heti ilmojen lämmettyä kasvuvauhtiin.  

Meidän perheessä on keväällä odotettavissa ylioppilasjuhlat, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.  Tästä syystä minuun on purrut todellinen syksyinen puutarhakärpänen tai ehkä loppukesän otsikoiden mukaisesti puutarha-ampiainen :)   Kaikki tuntevat sanonnan "suutarin lapsella ei ole kenkiä" ja omalla pihallani tuo sanonta on ollut parin viime kesän aikana valitettavan totta.  Pihan toiminnot ja rakenteet on suunniteltu n. 9 vuotta sitten, kun nykyiseen asuntoomme muutimme, mutta istutusalueet ovat olleet enemmän ja vähemmän erilaisten kasvien kokeilualustoina.  Tähän on vaikuttanut suuresti se, että alkuvuosina työskentelin useamman kesän puutarhurina paikallisessa taimimyymälässä ja kaikkia ihanuuksia piti tietysti saada omalle pihalle.  Omalla pihallahan voi ihan huoleti kokeilla kaikkia erikoisuuksia - niitäkin, joista melko varmasti tietää etteivät ne tule kestämään talviolosuhteita. Alkuun pihalla oli paljon pensaita ja havujakin, joista on pikkuhiljaa luovuttu.  Ja niin paljon kuin rakastinkin sitä vaaleanpunaista pensashanhikkia, niin todettava oli, ettei se voinut pihallamme kovinkaan hyvin :(

Nyt on kuitenkin menossa "Hurja Remontti", jossa olen käynyt läpi pikkuhiljaa nuo istutusalueet eli nostanut perennoja ylös ja jakanut ne sekä kaivanut ylös pihan ylimääräisiä pensaita ja luovuttanut ne uusiin koteihin. Minut on selkeästi vallannut perennakuume, joka on uusi ilmiö :D  Hetimullekaikkitänne -tyyppinä, haluaisin välittömästi pihani samanlaiseksi luonnonmukaiseksi perennakeitaaksi kuin suuresti ihailemani hollantilaisen maisemasuunnittelija Piet Oudolfin luomukset <3  (Tähän välihuomautuksena se ihana asia, että pääsen ensi viikolla tutustumaan Piet Oudolfin suunnittelmaan Drömparkeniin Enköpingissä.  Tämä vierailu toteutuu Maisemasuunnittelijat ry:n opintomatkalla Tukholmaan ja Enköpingiin.)

Samassa piharemontin huumassa poistin vihdoinkin sen pienen nurmialueen, joka pihallamme on sinnitellyt ja korvasin sen liuskekivilaatoilla.  Ihan ekologinen vaihtoehto leveine saumoineen eli hyvin menee sadevedet "läpi" kiveyksen.  Tuosta pienestä nurmikkokaitaleesta päätettiin luopua ihan siitä syystä, että perheemme kaksi koiraa ehtivät myllätä alueen aina keväisin siihen kuntoon, ettei siihen yksinkertaisesti jaksa nurmikko  nousta.  Nyt on "koiraystävällinen" nurmialue :)


Naapuripiha on ihan täysremontissa ja valo-olosuhteet ovat muuttuneet tämän kesän aikana rajusti pihallamme.  Esim. kuvassa oleva pihan takaosa on ollut todella varjoinen ja nyt sinne vihdoinkin paistaa ilta-aurinko!  Lisäksi valo-olosuhteita tulee muuttamaan takana olevan pihan pihlajien nuorennus eli tuolta aidan takaa tulee häviämään isot, mutta valitettavan huonokuntoiset pihlajat ja samalla valo lisääntyy entisestään meidän pikkupihalla.

Noissa yllä olevissa kuvissa on ensimmäisenä lähtötilanne v.2006 sen vieressä pihauudistus v.2008 ja alhaalla tämän kesän liuskekiviprojekti.  Tuohon pöydän takana olevan sinikukkaisen pihasyreenin viereen tulee valkoikukkainen syreeni ja nyt matalaksi leikattu pohjantuomipihlaja-aita annetaan kasvaa n. 100-120 cm korkeaksi  Ei 200-250 cm korkeaksi jota se oli ennen kevään alasleikkausta.

No tämä minun urakkani jatkuu seuraavaksi pihan sisääntulon reunassa oleviin istutusalueisiin ja vaikka kevät ja pihajuhlat ovatkin jo mielessä niin samalla pyrin katsomaan pihaa kriittisin silmin siltä kantilta, että riittääkö pihassa kukintaa vielä näin syksyllä.  Eli kun kulkee siellä omassa puutarhassa kannatta pistää paperille ylös ja vaikka ottaa valokuvia kohdista mihin haluaisi jotain kivaa syyskukkijaa ja suunnitella istutukset vaikka talven aikana valmiiksi.  Eikä kannata miettiä pelkästään syyskukkijoita vaan asiaa voi katsoa myös  kasvien syysvärityksen kannalta. Esim. aronian tai villiviinin punainen syyväri on todella upeaa katsottavaa.


Ps.  lienee vaikeaa arvata kuka sen naapuripihan remontin on suunnitellut ;D  Niin ja tässä ne pienet puutarha-apulaiset, joista koko  "Hurja remontti" oikeastaan sai alkunsa  :D




4.8.2014

Puutarhareitti - Jyväskylän asuntomessut 2014

Puutarhareitti

Tämän vuoden asuntomessujen uutuutena oli eri messukävijäryhmille suunnatut teemareitit.  Itseäni tietysti kiinosti Puutarhareitti, jonka varrella oli 10 kpl omakotipihoja, yksi kerrostaloasunnon parveke sekä puutarhanäyttely, johon oli koottu yhdeksän erilaista teemapihaa. (Talon numeroa klikkaamalla näet teksitin yhteydessä virallisen asuntomessujen kohde-esittelyn).

Ensimmäisenä vierailukohteena oli talo7, jonka pihasuunnitelman yhteydessä kerrottiin sen olevan moderni, arkkitehtuuria tukeva ja selkeälinjainen.  Tontti oli suuri (1800m2) eli tässä kohteessa oli selkeäsi ilmavuutta. Oleskelupihan puolelle jäi kiva yhtenäinen nurmialue lasten peleille ja leikeille.  Ehkä omaa silmääni häiritsi keskellä nurmialuetta oleva trampoliini, jonka olisi voinut vaihtaa maahan upotettavaan malliin :) 

Terassialue oli kiva ja tuonne takana näkyvälle alustalle on tulossa vielä kesäkeittiö.  Pikkuisen jäin miettimään noiden istutusaltaiden leveyttä tuossa terassialueella...
Sisääntulon yhteydessä oli molemmin puolin modernit istutusaltaat havujen ja sorapeitteen kera.  Ongelmana näissä altaissa oli peltikate, joka oli niin teräväkulmainen, että ne oli molemmin puolin jouduttu teippaamaan huomioteipillä, etteivät ihmiset revi niihin vaatteitaan tai itseään.

Pihan hyötypuutarhaosastolla minua itseäni  hieman häiritsi materiaalien kirjo enkä ollut ihan vakuuttunut siitä tukeeko tuo Ruduksen uusi Louhi-kivi talon arkkitehtuuria.  Tässä kohteessa oli käytetty paljon tuota kuorikatetta ja kun en ole sen ylin ystävä niin vähän jäi sellainen valju fiilis kokonaisuudesta.


Seuraavaksi oli kohteena oli talo 23, josta itse pidin enemmän kuin tuosta edellisestä.  Ekologisuus ja vihertehokkuus näkyivät tässä pihassa, joka esiteltiin luonnonmukaisena ja pelkistettynä.  Kovia, läpäisemättömiä pintoja oli vähän, sillä talo oli reunustettu lähes kokonaan sora-alueella.



Piharatkaisujen takana on ollut kytkeä piha osaksi Jyväsjärven rannan luonnonsuojelualuetta ja korttelin keskiosan hulevesipainannetta.  Talon kattovedet valutettiin hauskan vesiaiheen läpi hulevesipainanteeseen ja varastorakennuksessa oli viherkatto hidastamassa sadeveden kulkua.
Pihan rakentamisessa on hyödynnetty rakentamisessa ylijääneitä materiaaleja, joita oli hyödynnetty istutuslaatikoissa, pihan reunustuksessa ja kalusteissa.  Nurmialue oli yhtenäinen ja se oli helposti leikattavissa. Koko varastorakennuksen takaosa oli istutettu täyteen erilaisia pajukasveja ja ne näyttivät todella kivoilta tuota sorapintaa vasten.  Tämä oli ainoa pihakohde, jossa kiveykset ovat pihatiilistä ja tähän kohteeseen ne kyllä sopivat erinomaisesti. 


Näiden kahden kohteen jälkeen saavuttiin sitten vihertehokkuuskortteliin, jossa oli kohteet 29, 30, 31, 32, 33 ja 34  Kortteli on siis rakennettu pilottikohteeksi ja enemmän tietoa siitä löytyy esim. täältä.
Korttelin keskiosassa on hulevesipainanne ja asukkailla on velvoite pitää se kunnossa oman tonttinsa alueelta.
Koska korttelissa pyrittiin hyvään vihertehokkuuslukemaan niin siellä on paljon pintoja kuorikatteella, kivituhkalla ja soralla - ne kun ovat niitä läpäiseviä/imeviä pintoja.  Muutamia viherkattoja tästä korttelista löytyi, vaikka olisi voinut kuvitella, että niitä olisi hyödynnetty enemmänkin.  Korttelin tonttien koot vaihtelivat n. 570-870 m2 välillä ja monenlaisia ratkaisuja näkyi.  Itselleni korttelin suosikkipiha oli kohde 30, jossa pieneen moderniin pihaan oli saatu todella kiva tunnelma. 

Iso terassialue leikkimökkeineen (jonka voi joskus myöhemmin hyödyntää vaikkapa kesäkeittiönä) oli tämän kohteen helmi - samoin ihana pyöreä nurmialue, joka oli kauniisti erotettu kivinauhalla sorapintaisesta alueesta.

Korttelin muista kohteista kohde 29 oli aika tavanomainen, mutta siinä oli jotain sellaisia ratkaisuja, jotka itseäni vähän ihmetytti.  Miksi esim. tienpuoleisessa reunassa oli osittain muurikiveä ja osittain luonnonkiveä - antoi vähän sekavan vaikutelman.  Enkä myöskään hoksannut ideaa kermanväristen marmorikivien käytölle. Pihan takaosassa oli kiva hyötypuutarha.
                      
 
     
Talossa 31 oli erikoinen ratkaisu, jossa muurikivialtaassa oli nurmipinta.  Hoidollisesti tuo on aika epäonnistunut ratkaisu.  Lisäksi ihmetytti seinänvierustalle tehdyt istutusalueet ja niihin valitut syväjuuriset kasvit...  Muurikivien reunustaminen oli myös unohtunut ja se kyllä vaikeuttaa ruohonleikkaajan työtä. Tämä sama ilmiö, eli ettei muurin reunaan ole laitettu betonikivinauhaa rajaamaan sitä nurmialueesta näkyi useassa muussakin kohteessa.






Tässä kohteessa oli käytetty todella paljon erilaisia kivimateriaaleja ja vähän jäi sellainen maku suuhun, että oliko sinne tungettu vaan kaikki mahdolliset valmistajan tuotteet :D Olisin kaivannut vähän puuta pehmentämään kokonaisuutta!

Seuraavalla kadulla talo 32 oli melko tavallinen kaupunkipiha.  Kiveystä oli selkeästi vähemmän kuin edellisessä kohteessa, mutta tässäkin hieman häiritsi materiaalien kirjavuus. 


Pihalla oli käytetty rajausmateriaalina metallista nauhaa, joka toimii hienosti sora-alueen ja kuorikatteen rajaajana.  Mutta, kun se laitetaan nurmikon ja soran/kuorikatteen väliin, ei se toimikaan enää hyvin. Vieressä pitäisi olla esim. betonikivinauha helpottamassa ruohon leikkuuta.  Terassin vieressä oleva pieni istutuslaatikko sekä istutusalue ihmetytti.  Miksi niitä ei oltu yhdistetty vaan väliin oli jätetty nurmikaistale. Kaipailin myös tuohon terassin reunaan sellaista siistivää betonikivinauhaa.

Talo 33 sijaitsi korttelin keskiosassa ja oli melkolailla perinteinen piha, jossa pihan reuna-alueet oli täytetty istutusalueilla ja näin oli saatu kiva yhtenäinen nurmialue.   Tässä kuvassa on jo näkyvissä se, mitä itse kovasti tuolla messuilla mietin eli miten tuo hulevesiuoma saadaan pidettyä ruohottomana...?  Terassin etuosa oli huoliteltu todella hienosti!
      


Vihertehokkuuskorttelin viimeinen kohde on talo 34 , jossa hulevesien hoito oli järjestettu keräävän hulevesikanavan ja huleveisaltaan avulla. Altaasta on sitten ylivuotoaukko, josta vesi valuu kivipuroa pitkin korttelin keskellä olevaan hulevesipainanteeseen.

 
 
Ajatuksena ja toteutuksena ihan ok, mutta jäin miettimään, että miten käy tuon veden kanssa, joka jää altaaseen "seisomaan".  Tuleeko esim. hajuhaittaa? Kohteessa oli todella kiva terassiin upotettu istutusalue sekä upea köynnösseinä, jonka avulla talon päätyyn muodostuu viherseinä :)


   


Vihertehokkuuskorttelin jälkeen Puutarhareitillä on vielä kolme kohdetta - numerot 37, 38 ja 39

Talo 37:n piha on moderni ja taisi olla ainoa piha missä oli käytetty kaksiväristä kiveystä.  Tykkäsin!













Tämä nurmisuikale jäi mietityttämään...mikä oli sen tarkoitus?






Nurmikon ja kasvualustan sekä seinänvierikiveyksen tukena on käytetty sekä metallinauhaa, upotettavaa nurmikon reunakive ja jostain syystä varaston reunalla - puuta.  Tuo metallinauha tulee aiheuttamaan ongelmia nurmikonleikkuussa myös tässä kohteessa - niin kaunis ja mukavannäköinen kuin se onkin.


Vimeinen omakotipihakohde oli talo 38  Tässä pihassa oli jotain mitä en ymmärtänyt kyllä yhtään...eli mikä ihmeen ajatus on ollut tuoda näin arkkitehtooriseen taloon tuon kokoinen piha-allas?

Tässä kohteessa on pettänyt toteutus sillä suunnitelmakuvassa tuo allaskohta on jotain ihan muuta.  Silti minusta tuo on ihan surullisen kauhea....  Tämän kohteen pihakuvaaminen kärsi oikeastaan eniten, kun piha-alueelle ei saanut mennä eikä näin ollen itsekään oikein saanut kuvaa siitä miltä tuo kokonaisuus näytti esim. pihan takarajalta.  Jotenkin jäi sellainen kuva tästä kohteesta, että talon arkkitehtuuriin ja sisustussuunnitteluun oli paneuduttu - pihaan ei :(                                                                                   
  







Viimeinen varsinainen asuntokohde oli kerrostaloasunto Viherperhe johon en enää tuona helteisenä päivänä yksinkertaisesti jaksanut lähteä.  Tuossa linkissä olevassa blogissa on kivasti kuvia kohteesta sekä sisältä että parvekkeelta.

Kaiken kaikkiaan minulle jäi vähän pettynyt olo tästä Puutarhareitistä - siis näiden omakotikohteiden osalta. Jos tälläinen teemareitti suunnitellaan niin odottaisi, että niihin pihoihin sitten pääsisi oikeasti tutustumaan. Mielestäni osa näistä pihoista ei ollut niin erikoisia, että ne olisi pitänyt tälle reitille valita. Sieltä muista kohteista löytyi monia mielenkiintoisempiakin piharatkaisuja.  Mielenkiintoista on se, että yksikään viheralan ammattilaisten valitsemasta kolmesta pihakohteesta ei ollut tältä teemareitiltä.  Näistä viheralan ammattilaisten valinnoista ja niistä teemapihoista seuraavalla kerralla :)

Niin ja loppuun toinen näillä messuilla erityisesti ilahtanut asia - siis sen kukkaniityn lisäksi - ihanat maisemanhoitajat rantakaistaleella!